pääsiäinen sinfoniaorkesterissa

Olen erittäin hämilläni!!!
en tiedä, menenkö oikeaan vai väärään suuntaan
menen erittäin nopeasti johonkin suuntaan, ymmärrän asioita joita en ennen ymmärtänyt
kuten vaikka sosiaalisen elämän vähenemisen
ja alitajuisen kilpailun ja oikeiden ihmisten tuntemisen ja kolmen kaavan kolmannen iskun paikan ja Matteus-passion ja harjoitteluun pakenemisen

vakavuutta en ymmärrä vieläkään
minua hymyilytti, kun jouset soitti pizzicatoaaltoja Tsaikovskissa ja kun huilujen takapotkut osui oikeaan kohtaan ensimmäistä kertaa vasta konsertissa
ja kun kapellimestari sanoi "hyvä", minä hymyilin, olin kovin iloinen, mietin vain että miksi muut eivät näyttäneet ollenkaan iloisilta
hymyilytti kun kanssani haluttiin illalla spontaanisti soittaa Kuhlaun duoja prima vista
ja kun oboisti ja alttoviulisti soittivat Kuutamosonaattia
ja kun katsoin salaa tyhjässä salissa, miltä kapellimestarin partituuri näyttää

sanojen "tosissaan" ja "vakavissaan" välillä on lumoava raja,
voin olla tosissani, mutta en kyllä voi olla vakavissani

lähinnä kuitenkin kai pelottaa