hästar finns inte

Liukastuin tänään pyörällä, tuolla on lunta

Eikä tuolla tuoksu yhtään sille mille vaikka toissapäivänä

ja kylmä ilmakin on aivan toista, ei enää sitä mitä haukkoo villapaita päällä

tuolla ei tarkene villapaidalla enää

tuolla

Mutta ei siellä Ruotsissa vaan ollut vielä lunta äsken

 

 

Siellä ymmärsin, ettei tarvitse ajatella aina että jännittää, voi vaan kuvitella, että kaikki on ihan normaalia

vaikka menisi yksin lentokoneella Ruotsiin

tai vaikka kulkisi yksin Tukholmassa metrolla eikä tiedä missä pitää mennä pois

tai vaikka menisi tuntemattoman kanadalaisen sohvalle nukkumaan

tai vaikka juna Taalainmaalle pysähtyy puolimatkassa eikä tiedä mitä tapahtuu

ruotsalaiset ei räyhää yhtään, ne vain auttavat toistensa matkalaukut bussiin ja näyttävät youtube-videoita toisilleen siellä bussissa

Sitten kun pääsin Taalainmaalle niin nauroin joka aamu, yritin välillä tehdä vakavia ilmeitä mutta se oli vaikeaa

siellä oli ystäviä, jotka väittivät ruotsiksi ettei hevosia ole olemassa

ja ne myös kuuntelivat Prokofieviä autossa ja ostivat tosi paljon karkkia

Ruotsalaisella konservatoriolla oli kaappi, josta pääsi Narniaan, 

kellarissa pystyi aivan hyvin leipomaan suklaakakkua ja paeta ikkunasta ilman kenkiä.

Voisin mennä Ruotsiin vaihto-oppilaaksi. Saakohan niin tehdä

teen vaikkei saisi