Satie

olen kuunnellut viime aikoina aika paljon Satieta, minua kiehtoo Satiessa tämä:

hän sävelsi päärynänmuotoisia kappaleita sen jälkeen, kun aikaisempia oli haukuttu muodottomiksi

hän sävelsi ihan peeloa parodiamusiikkia mutta sitten myös sellaista musiikkia mikä ei ole yhtään peeloa vaan pysähtynyttä ja selkeää ja seesteistä aamumusiikkia

hän parodisoi esimerkiksi Clementin sonatiineja

 
(nuoteissa on ranskaksi esitysohjeita kuten: tässä hän kävelee iloisesti töihin)

Satieta on kivaa soittaa aamulla pianolla, ja kuunnella orkesterisovituksia



löysin Spotifystä minua miellyttävän Satie-tulkin, hän soittaa kovin Satiemaisesti!
= michel legrand

aion toivoa lahjaksi isältä Satien pianoteoskokoelman heti kun tulee joku merkkipäivä (nimipäivät? tutkinto ohi-päivät? sain kesätöitä-päivät?????)

terveisin Saara riippumatossa odottamassa että Vellamo tulee kotiin että voi katsoa Salkkarit ja syödä näkkileipää

pitkästä aikaa

Ajattelin tässä hetki sitten, että olisi mukavaa jos olisi joku paikka jonne voisi purkaa joitakin ajatuksia.
Olen ollut hyvin laiska kirjoittamaan esimerkiksi aivokirjaan, vaikka olisi ehkä kannattanut.
Haluaisin myös löytää jonkun väylän, jonka kautta voisin jakaa sellaisia ajatuksiani, joita en ikinä uskalla tai jaksa sanoa ääneen.
Minulla on sellainen vainu, että voisin kirjoittaa tänne jotakin aina välillä.
Poistin henkilökohtaisimmat (ja noloimmat) vanhat kirjoitukset, koska aion ehkä jakaa tämän blogin osoitetta julkisemmin, mutta jätin suurimman osan, sillä ne ovat hienoja katkelmia parin vuoden takaisesta elämästäni. Joistain asioista ajattelen aika samalla tavalla, mutta jotkut kirjoitukset ovat lähes kuin jonkun vieraan suusta, joten vanhoja tekstejäni saa lukea sillä tavalla kriittisesti. En ole pitkään aikaan kirjoittanut kirjoituksia (jollei lasketa kouluesseitä venäläisen musiikkikulttuurin kehittymisestä 1800-luvulla tai jotain sellaista) muille ihmisille, enkä oikein paljon itsellenikään, ja oman tyylin löytäminen kestää varmaan hetken................

Terveisin saara riippumatossa katsomassa tassua nuolevaa kissaa jolla jäi juuri kieli suun ulkopuolelle vahingossa roikkumaan